Versión Original Subtitulada (VOS)

Terveisiä calle Francisco Silvelan kommuunista! Uutta vessapaperipakettia ei ole ostettua ja yksi kahvimuki edelleen ehjänä tiskialtaassa. Tämän lisäksi sellaista pientä "siirrän tämän aina toiseen paikkaan/eri päin" kämppistouhua havaittu. Esimerkiksi vessaan ostamani matto heitettiin ties miten rullalle aluksi, jonka jälkeen vessaan ilmestyi myös toinen matto. Jokaiselle varmaan oma jalkamatto. No nyt oma vessamattoni on vakinaistanut paikkansa! Myöskään tiskialtaan tulppa/tähteiden kerääjä ei koskaan voi olla paikallaan, vaan se pitää joko siirtää sivuun tai asetella niin, että kaikki tähteet menevät siitä läpi. Ei muuten väliä, mutta täällä on tunnetusti huonot putkistot, ja niiden tukkeutumisen voisi välttää pitämällä tulpan paikallaan ja heittämällä altaaseen kerääntyneet roskat pois eikä kaivella niitä puoliksi putken sisältä... Pitää yrittää viettää vähemmän aikaa täällä kotosalla ja totutella taas uusiin tapoihin. Miten monella eri tapaa ihmiset voi elää elämää?

Hahaha kiva kämppiselämän avautuminen jääny tänne luonnoksiin! :D Sitä on näköjään pitänyt tulla purkamaan sydämeltä, mutta muuta ei ole ehtinyt kirjottaa. Oli tosiaan aikamoinen ärsytys tossa alkuviikosta, kun huomas taas honeymoonin jälkeen miten eri tavalla ihmiset tätä elämää elää. Italiaano on siis kotona 24/7, käy espanjan kurssilla aamupäivällä, mutta ei oikeasti tee mitään muuta. Eilen oikein tuli ilmoittamaan mulle, että menee kävelylle ja tuli kuitenkin jo puolen tunnin päästä takaisin. Mä taas viiletä täällä edes takas ja kun tulen kotiin, se on yleensä sitä aikaa kun haluan olla yksin edes hetken. En tiedä onko italiaano ottanut nokkiinsa, kun pistän huoneeni oven kiinni, mutta hän on asunut täällä jo monta kuukautta eikä muka keksi itselleen tekemistä? Ja kun yritin ehdottaa, että mennään yksille joku ilta niin ei innostunut, eli minä pesen käteni tästä.

Asun ihan härkätaisteluareenan vieressä niin kai sielläkin pitää nyt vihdoin käydä

Roskisasiasta vielä.. Unohdin halusin koittaa tekeekö italiaano asialle mitään alkuviikosta koko roskishomman, kun lauantaina ja sunnuntaina talonmies ilmeisesti ottaa homman hoitaakseen. Maanantaina lähdin kiireellä ja alaovella tuli vastaan vuokraisäntämme, jonka kanssa vaihdoin muutaman sanan enkä rekisteröinyt kirjavia pönttöjä muistuttamassa kärräämään heidät sisälle. Menin töistä suoraan jonnekin ja tulin kotiin sopivasti kun roskikset piti taas viedä ulos. Sanoin niitä viedessäni italiaanolle, että voisiko hän esimerkiksi seuraavana aamuna viedä roskikset sisälle kun lähtee aamulle ennen mua (eikä iltaisinkaan koskaan tee mitään) ja hän lupasi ne viedä. No seuraavaan aamuna lähdin ja pöntöt oli vielä kadulla. Jätin ne siihen koska ketutti, enkä lähtenyt hakemaan "roskis"avaimia sisältä koska parhaassa tapauksessa ne on italiaanon taskussa kuten muutaman kerran käynyt. No illalla tulin taas kotiin vähän ennen kahdeksaa ja ovella päivitteli kolme pappaa maailman menoa. Ja loivat tooooodella pitkiä katseita. Kyllähän nämä papat tietää kuka roskisvastaavana on tämän kuukauden ajan varsinkin kun se on pitkä ja vaalea kummajainen. Hain sisältä avaimen ja vein toisen roskapöntön ulos, koska toinen oli jäänyt eiliseltä kun italiaano ei sitä ollut päiväksi vienyt sisälle. Tottakai nämä kolme pappaa hyökkäsivät kimppuuni ja alkoivat päivittelemään, miten huonosti roskiksia on tässä kuussa hoidettu. Sanoin etten ole pariin päivään ollut kotona ja käskin kämppiksiäni hoitaa asian mutta he eivät ole sitä tehneet (eehhhh). Ihan mukavahan se yksi pappa oli, mutta oli huono päivä muutenkin, niin en jaksanut kommentoida sen puoli tuntia kestänyttä roskapönttöpäivittelyä sen kummemmin, kuin sanomalla että unohtui, olen pahoillani. Onneksi italiaano tuli ulos hetken päästä ja hän sai myös kuulla osan tästä päivittelystä! Nyt hänkin ymmärsin asian tärkeyden ja sovimme, että hän vie pöntöt aamulla sisälle ja minä illalla ulos. Tulin tosin seuraavana päivänä vasta 23 jälkeen kotiin, mutta hän oli onneksi itse ymmärtänyt viedä roskikset.. En kestä kuinka paljon ihminen voi roskiksista puhua viikon aikana. No ainakin roskis-sanasto on nyt kerrattu espanjaksi

Olen saanut muitakin inspiraatioita kartuttaa sanavarastoani kuin roskismafioosona olo. Tein töissä excelin johon kirjoitan kaikki vastaantulevat sanat, joita en tiedä. Olen myös alkanut katsomaan espanjalaisia sarjoja Netflixistä espanjan tekstityksellä, niin voi aina pauseta ohjelman ja etsiä sanan jota ei tiedä. Paljon kivempaa kuin jossain hikisessä luokassa pänttääminen.

Dubbaako Pénelope Cruz itse itsensä jenkkileffoissa? Itse olen Matthewin kanssa samaa mieltä dubbaamisesta

Muuta tällä viikolla mielenkiintoista tapahtunutta. Meillä on töissä vierailemassa Lontoosta yksi suomalainen työntekijä. Hän oli sunnuntaina työkavereihini yhteydessä, että häntä sattuu kovin vatsaan ja pitäisi päästä lääkäriin. Hän kävi ensiavussa yksin ja toisen kerran työkaverini kanssa, mutta molemmat lääkärit antoivat vähän lääkkeitä ja käskivät tulla uudestaan jos pahenee. No sehän paheni ja lopulta ohjasimme hänet yksityiselle, jossa häneltä leikattiin tulehtunut umpisuoli ja oli puhe jopa kuoleman riskistä. Että sellaista, välillä pitää vaatia oikeuksiaan jos haluaa selvitä hengissä ilmeisesti. Käytiin vierailemassa sairaalassa muutaman kerran, onneksi työkaverini on yhtä sairaala/sairaspuhe/hissi/pyörtymispelkoinen kuin itse joten mentiin siellä seiniä pitkin. Tietysti seinät oli marmoria ja täynnä Jesús Marian ristejä koska nyt ollaan Espanjassa.

Torstaina treffasin vanhaa työkaveriani Suomesta, joka oli poikaystävänsä kanssa käymässä täällä kaverinsa luona. Käveltiin ympäriinsä ja hengailtiin Templo de Debodin puistossa. Heidän paikallinen kaverinsa tiesi kertoa suositusta kiinalaisesta ravintolasta Plaza de Españan maan alla. Sisäänkäynti oli metrotunnelin vieressä ja se vei parkkihalliin. Maan alla käytävässä oli kuitenkin kiinalainen, joka oli ihmismäärästä päätellen selvästi suosittu. Päätettiin testata paikka ja kinalaisella tehokkuudella meiltä kysyttiin viisi kertaa, että eikö kannattaisi ottaa mukaan kun pöytää joutuu odottamaan paljon kauemmin. Meitä myös järjesteltiin eri jonoihin ravintolan ulkopuolella sen mukaan olimmeko jo tilanneet vai maksaneet ja jonotammeko paikkaa sisältä vai otammeko ruuan mukaan. Mielenkiintoinen kokemus ja lopulta söimme Plaza de Españan puistossa muutaman euron nuudeliannoksiamme.

Nyt keitän vähän puuroa ja ottamaan arskaa, jee sunnuntai-mood!

Hasta luegoo,
Annastiina