La semana pasada

Torstaina piti olla viimeinen koulurutistus ennen pääsiäislomaa. Kaksi tuntia espanjaa, ryhmätyötapaaminen, ylimääräinen international negotiation tunti ja kaksi tuntia koodausta vaihtui loman ennenaikaiseen aloitukseen, kun Suomi-tytöt pyysi lounaalle. Ruokailu venyi, ja koska olin jo aamulla nukkunut espanjan tuntien ohi, tuntui loppupäivänkin skippaus helpommalta. Niimpä suunnatiin vatsat täynnä Palacio de Cibelesiin lempiaukioni viereen. Tämä valkoinen jättirakennus on edelleen vähän mysteeri, sillä nykyään siinä toimii posti, kaupungintalo, museo, turistitoimintaa ja lukusali. Käytiin ylhäällä näköalatasanteella ja hengailemassa lukusalissa.

Tästä jatkettiin pienelle kävelykierrokselle Calle Alcalaa pitkin Calle Mayorille ja La Latinan kaupunginosaa kohti. Päivä sujuikin aika espanjalaiseen tyyliin tehden ei-mitään ja stressaten ei-mistään. Solille päin kävellessä tuli vastaan lättymesta, ja päätettiin mennä El Corten yläkertaan tuhlaamaan lisää aikaa crepejä nauttien.

Lähdettiin vielä yksille halpamestaan (+KCopas, suosittelen! Löytyy ainakin kolme Madridin keskustasta.) Callaon aukiota ohitteassa pääteltiin punaisesta matosta, että leffateatterissa oli taas jokin ensi-ilta. Yhtäkkiä screenille ilmestyi Russel Crowe antamassa nimmareita, ajateltiin kuvan olevan jostain jenkkien ensi-illasta. Russelin pärstän takaa paistoi kuitenkin Callaon metrokyltti ja Gran Vían rakennuksia, ja siellähän se äijä ottikin selfieitä faniensa kanssa. Jätkä oli ilmeisesti ajoissa (tai ajallaan) aikataulusta, eikä espanjalaiset olleet vielä ehtineet paikalle, joten päästiin ihan muutaman metrin päähän julkkiksesta.

Lauantaina lähdettiin viereiseen kaupunkiin Segoviaan päiväreissulle. Suurin osa vaihtareista on lähtenyt kotiin, reissuun tai heillä on vierailijoita, joten me hylkiöt päätettiin tehdä jotain myös. Oltiin sovittu treffit puoli tuntia ennen bussin lähtöä, mutta me tytöt oltiin vähän myöhässä, ja liput seuraavaan bussiin oli loppuunmyyty. Seuraava lähti onneksi jo tunnin päästä, joten ei kauaa tarvinnut kahvitella Moncloan kuppiloissa. 

Matka kesti noin tunnin, Segoviaan menee Madridista oma La Sepulveda niminen bussi. Pyörittiin kaupunkia lämpimässä ilmassa, varattiin paluureissu kuuden tunnin päähän, joka oli juuri sopiva parin tunnin lounastauon kanssa.

Ensimmäisessä kuvassa näkyvä tiilimuuri on jollain tapaa toiminut vedenvälitysjärjestelmänä ilmeisesti laajemmallekin Madridin lähikaupunkeihin. Kaupungista löytyi tietysti myös katedraali ja linna. Luokkalaiseni kertoi, että kaupunki on tunnettu pienistä porsaista, lähinnä ruokalautasella. Porsas-aihetta oli joka turistikiskassa kaikissa eri muodoissa, ja täytyihän tätä conhinilloa maistaa myös lautasella. Kaksi sai lautaselleen sorkan (yksi myös hännän!!), mulle osui onneksi jokin kylkipala. Isäni on iskostuttanut muhun porsaskammon, mutta tää oli kyllä todella maukasta lihaa haha.

Linnaan mennessä ostettiin myös lippu torniin. Naureskeltiin kylttiä, että huonokuntoisten ei kannata sinne mennä. Saavuttiin tornin portaiden oviaukolle, joka oli ensinnäkin vyötäröni kohdalla, ja siinä oli punainen valo varottamassa vastaantulijoista. Portaissa ei tosiaan mahtunut kulkemaan ohi, ja ne kulkivat niin pientä silmukkaa, että melkeen alkoi huimata.

Paluumatka alkoi noin vartin myöhässä, kun kuskia ei vain näkynyt. Reitti meni tällä kertaa pikkuteitä pitkin, pysähtyen jokaiselle pysäkille, myös iimastointi sammui alumatkasta. Kotiin päästiin kuitenkin hengissä. Päikkäreiden jälkeen treffasin kämppiksen kanssa hänen kaverinsa, joka on ollut Lappeenrannassa vaihdossa. Olihan se hauskaa saada espanjan aksentilla kehuja kuten "Olet hyvin kaunis". Sain suostuteltua espanjalaiset meidän Erasmus-bileisiin, jossa hengailtiin muutama tunti, kunnes lähdettiin baariin. Yöllä siirrettiin kelloja, mihin ei tietenkään Espanjassa ole lakia baarien sulkemisesta kuten Suomessa. Kotiin lähdettiin siis siinä seitsemän aikaa ja sunnuntai menikin Retirossa nukkuen.

Tänään treffattiin uudestaan Retirossa. Lämpötila auringossa nousi varmasti yli 26 asteen, ja hengailtiin siellä helposti koko päivä. Puistosta lähdettiin 100 Montaditosin terassille juomaan Tinto de veranoa ja syömään puolen euron sämpylöitä.

Ihan mahtavat ilmat osui sopivasti lomaviikolle. Kolme ryhmätyötä vain puskee päälle, kun ei nää espanjalaiset ymmärrä loman olevan vapaa-aikaa. Pitänee siis tehdä niitä näin auringon ollessa jo nukkumassa.

Buen Semana Santa
Annastiina