torstai 4. syyskuuta 2014

Información general

Seuraavaksi luulin kirjoittavani ekoista koulupäivistä tai metrokortin saamisesta, mutta koska kumpikaan ei näytä tapahtuvan, täytyy palata ajassa taaksepäin.

Ensinnäkin, miksi lähdin vaihtoon. Koska meidän on pakko. Tuotantotalouden koulutusohjelmaan Turun AMK:ssa kuuluu kansainvälistyminen, eli vaihto-opiskelu tai harjoittelu ulkomailla. No olisin lähtenyt muutenkin, ja aloinkin fiilistellä vaihtoa heti ensimmäisenä vuonna.




Hakuprosessissa mielestäni haastavinta oli päättää määränpää. Halusin espanjankieliseen maahan vaatimattoman kielitaitoni kanssa, ja valitettavasti meillä on yhteistyökoulu Etelä-Amerikassa vain Brasiliassa. En myöskään halunnut alueelle, jossa on vahva murre, ts. oma kieli kuten katalaani tai baski. Vaihtoehdoksi jäi siis oikeastaan Madrid, jossa huonoksi puoleksi koin vain veden puutteen. Ja sitäkin olen täältä löytänyt, jihuu! Halusin opiskella kaupallista alaa, enkä niinkään koulutuksemme insinööripuolta, joten kouluksi valikoitui ESIC Business & Marketing school, ja sinne myös onneksi pääsin.

Hakuprosessin ohjeet löytyvät meillä helposti ja erittäin laajasti koulun intranetistä (messi), käytännössä muutaman lapun täyttö ja kirjautuminen Mobility Onlineen. Tieto hyväksymisestä vaihtoon tuli amkin puolesta keväällä, vaihtokoulun hyväksyntää sai odottaa espanjalaisella aikakäsityksellä heinäkuuhun.

Baarityöntekijän banaanilaatikot

Järjestelyjä Suomessa on jonkin verran. Rokotus- ja lääkeasiat kannattaa hoitaa ajoissa, Turun terveyskeskus ei esimerkiksi anna matkarokotteita kesällä. Myös viimeisten viisureiden poisto ennen matkaa voi olla viisasta. Asunnollekin pitää keksiä joku ratkaisu, irtisanominen tai alivuokraus, kuten itse päätin tehdä. Puhelinliittymän vaihdoin käytön mukaiseen, jotta sain säilyttää Suomi-numeroni Whatsappäilyyn. Osoitteenmuutoksessa oli itselläni pientä epäselvyyttä, mutta Kela-Posti-Maistraatti -puhelinrumban jälkeen sain selvyyden, että kirjat jätetään Suomeen, mutta postin voi kääntää vaikkapa äidin riesaksi. (Tämä postinkääntöhän on jostain syystä Postin sivuilla nimellä osoitteenmuutos, mutta se ilmoitetaan vain Postille eikä Maistraattiin...)

Asunnon etsimisen ajattelin suorittaa paikan päällä, ja siksi varasin lennot jo elokuun 22. päivälle. Katselin kuitenkin tarjontaa netissä ja menin kirjautumaan Erasmusuun, jossa pommittelin potentiaalisia vuokrakohteita urakalla. Sainkin monta vastausta, ja muutaman espanjangoogletranslatekielisen sähköpostin jälkeen, olin hommannut itselleni asunnon. Yllättäen vuokraisäntä suostui ehtooni, etten maksa mitään ennen asunnon näkemistä, niimpä marssin suoraan lentokentältä uuteen kotiini. Mieletön tuuri kävikin, asunto on priimakunnossa aivan keskustassa, ja kämppiksiä vain neljä. Useimmilla täällä on siis tuplamäärä asuinkavereita, sama vuokra kuin mulla ja asunto vielä jossain metromatkan päässä keskustorilta, hah.


Sangria 10€ à la Hamburger Börs


Vielä jotain ennakkoluuloja, joita pohdin ennen reissua, ja suluissa jo todentunut käsitys.

<3 Kaikki ovat iloisia ja ottavat minut avosylin vastaan (poskipusut joo)

<3 Paikallisten käsitys Suomesta on luokkaa Pohjoisnapa jääkarhuilla (suurin piirtein)

<3 Mikään ei toimi ajallaan ja asioita saa hoitaa miljoonassa virastossa (inhokkini) (ja NIIN totta!)

<3 Opin espanjan nopeasti, koska kukaan ei puhu englantia (paitsi jos hengaan suomalaisten kanssa)

<3 Kimppakämppämme lavuaarit ja lattiakaivot ovat täynnä mustia pitkiä paksuja karvoja, YÖK! (check)

<3 Vietän vuoden lipittäen euron viiniä hoidetuissa puistoissa vailla huolen häivää <3 (pussikaljoittelusta saa kuulemma 500 euron sakon...)


Hasta luego,
Annastiina


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti