Agosto en Madrid

Elokuu on Espanjassa, kuten yleensä muuallakin Etelä-Euroopassa, Suomen heinäkuu eli lomakuukausi. Silloin on vuoden kuumimmat päivät ja ihmiset vapaalla. Varsinkin Madrid tyhjenee ihmisistä, koska täällä on hemmetin tukalaa olla. Ei mereltä tulevaa raikasta ilmaa, vaan saasteisen tunkkainen ilma pyörimässä korkeiden kivirakennusten välissä, jotka hohkavat lisää kuumuutta. Tosin Sevillassa on vanha jokavuotinen vitsi rikkoa kananmuna asfaltille, jossa se kypsyy munakkaaksi. Ja tämä ilmeisesti oikeasti tehdään ja uutisoidaan joka vuosi.

Paseo de Castellanan aukiolta näkyy Cuatro Torres ja Euroopan portit!

Suku kokoontunut puiston penkeille viettämään juhlia

Paon Madridista huomasi viimeistään nyt viime viikonlopun jälkeen. Muuttoliike alkoi jo heinäkuun viimeisillä viikoilla, kun kuun viimeinen maanantai oli pyhä Madridin lisäksi osassa Pohjois-Espanjan maakuntia, ja monet aloittivat lomansa siitä. Sitä edeltävänä perjantaina arvioitiinkin liikenteessä olleen noin kuusi miljoonaa autoa.  Naapurustossani oli näiden viikkojen ajan usein autoja takakontit auki ja perheet pakkasivat tavaroitaan ja lapsiaan kyytiin. Melkein kuin Turku juhannusperjantaina klo 15.30 (tai isäni tapauksessa torstaina klo 11), kun ihmiset ovat karanneet töistään aikaisemmin ja ehtineet kotiin pakkaamaan autoaan ja suuntaamaan Alkon kautta Kustaviin.

Nyt elokuun ollessa jo täydessä vauhdissa, huomaa liikkeiden laittaneen ovensa säppiin viimeistenkin mahdollisten asiakkaiden lähdettyä. Heti ydinkeskustan ulkopuolella useimmat liikkeet ja pubit ovat sulkeneet ovensa ja ikkunaan on punaisella tussilla käsin kirjoitettu lappu ”palaamme syyskuussa”. Auki olevien toimistojen on yleistä siirtyä normaalista 9-18 työajasta kesäaikaan 8.30-15, jolloin muutaman tunnin ruokatauko siirretään työpäivän jälkeiseksi.

Jaguarinkin liike pistänyt ovet kiinni

 Ihmettelin hieman tätä kokonaan liikkeiden sulkemista kuukaudeksi, ehkä täällä ei tunneta käsitettä kesätyöntekijä. Eilen liikennevaloja odotellessani viereisen pakun kuski huuteli mopoilijalle, että tietääkö tämä elokuun parkkimaksuista. Siinä he hetken huutelivat ikkunasta toisilleen, kunnes parkkimaksulaitteella ollut pariskunta valaisi heitä lukemalla, että elokuussa parkkimaksuja pitää maksaa vain kolmeen asti. Koko kaupungissa on siis erikoisjärjestelyjä elokuulle. Cesarin kanssa päivitellään joka aamu, kuinka kumpikaan ei ole saanut kuumuudessa nukuttua. Koen kuitenkin, että italialainen tai varsinkaan espanjalainen kämppikseni ei saisi valittaa, jos mullekin huudellaan että ”hei sä varmaan voitkin käydä suihkussa, vaikka ei tule lämmintä vettä, koska oot suomalainen!” Nopeasti kroppa kyllä tottuu, kun eilen laitoin jalkaan pitkät housut kun aamulla mittari näytti vain +26.

Onneksi mañana tulee madre <3 Cesar oli aika katkerana, kun kerroin pääseväni ilmastoituun hotelliin, josta löytyy myös uima-allas. Otan kyllä kaiken irti tästä lomastani ja seurastani. Pyysinkin perjantain vapaaksi ja maanantaina on taas pyhä, vaikkakin äippä lähtee jo aamulennolla. Pelkkää juhlaa täällä siis!

Shoppailumaisemia, joku keskuspankki varmaan ja huono kuva vahingossa löytämästäni lähipuistosta

Nyt kuuntelen kun kämppikset kriiseilee aiheesta vanhemmat. Luulin, että Cesarilla on tyttöhuolia kun niin tarmokkaasti keskustelivat ja kämppis-tyttö (en ole vieläkään ihan varma hänen nimestään, kun joka kerta kuulen sen eri tavalla mutta jotain Elisabethin suuntaan) jakeli ohjeitaan. Ongelmana kuitenkin Cesarin vanhemmat, jotka  soittivat hänelle ja valittivat, että hän ei koskaan soita vanhemmilleen... Cesar oli vähän kauhuissaan kun kerroin aiemmin, että Suomessa muutetaan yksin 18-vuotiaana, ja nimenomaa yksin omaan kämppään. Nytkin annoin ohjeeksi, että no soita vanhemmillesi useammin ja vähän naureskelin asialle. Ilmeisesti aihe on kuitenkin todella vakava, koska keskustelu jatkuu edelleen illallispöydässä. Olin myös äsken tulkkina näiden espanjaisen ja italialaisen keskustelussa. Tyttö sanoi "injusto" jota Cesar ei ymmärtänyt. Huutelin, että se tarkoittaa unfair, mutta perinteisesti tyttö ei hyväksynyt olevansa väärässä tai antanut tyhmän suomalaisen neuvoa ja toisteli ilmeisesti sanaa "cruel". Noh, onneksi voin itse olla ylpeä, kun tiedän olleeni oikeassa ja kerrankin voin tuntea osaavanikin jotain kieliä.

Juuri tulleen tiedon mukaan tyttö myös kehui äsken ääntämistäni paremmaksi kuin italiaanon, olé!! Ottakaa tämä päivämäärä ja aika ylös historiallisen tapahtuman ajankohtana. Ensimmäiset kiinnostukset suomen kieleen myös heräsivät, ja pääsin opettamaan Moi ja Moikka! Tyttö näki sanan "kääntäjä" Google translaterissani ja pyysi lausumaan sanan. Oli aika hämmästynyt ilme ja ihmetteli miten oikein tiedetään, miten sanoja äännetään kun kirjaimet lausutaan ihan eri tavalla kuin kirjoitetaan. Kerroin miten ää sanotaan ja että kirjaimet kyllä lausutaan juuri niin kuin kirjoitetaankin. No hänen mielestään sana olisi pitänyt siinä tapauksessa lausua kantahha. Niinpä ketä määrittelee sen, mikä on oikea tapa ääntää sanat "niin kuin ne kirjoitetaan"..

Felices vacaciones,

Anastasia