Barcelona

Mua syytettiin jo blogitauosta, joten yritetään nyt kirjotella jotain parin viikon takaisista tapahtumista. Motivaatioon on saattanut vaikuttaa se, että sain jo ointopisteet tästä vaihtoraportistani tai se, että en ole hirveästi paikallaan istunut. Tämän viikonlopun pysyin Madridissa, mikä oli kämppiksilleni suuri yllätys ilmeisesti.

Joka tapauksessa vappuna lähdettiin Barcelonaan perinteisellä vaihtaripoppoolla. Vuokrattiin kaksi autoa ja tietysti lähdössä oli pientä ongelmaa, kun yhtää reissaajaa ei saatu kiinni. Parin tunnin sähläilyn ja ihmettelyn jälkeen oltiin kuitenkin kaikki suuntaamassa kohti itärannikkoa.

Olin superinnoissani ajamisesta, enemmän kuin reissusta muuten hehe. Pysähdyttiin pariin kertaan huoltsikoilla ja kuunneltiin espanja-musaa eikä edes eksytty pahasti. Autokin oli ihan priima Pösö ja löydettiin vakionopeudensäädin, joka helpotti niin että ajelin koko matkan Madridista Barcelonaan. Barcelonan keskustassa pyörittiin vähän aikaa kuusikaistaisessa liikenneympyrässä, mutta koko edestakaisella matkalla ei ketään edes meinannut osua eikä töötännyt, mikä tässä maassa on aika saavutus! Maisemat motarilla oli aika huikeat ja Madridin vuorilta laskeuduttiin aika jyrkkiäkin alamäkiä välillä.

En muista enää mitä tehtiin mikäkin päivä, mutta kierrettiin kaikki turistihommat ja nähtävyydet hyvässä kelissä ja porukassa. Toimin koko reissun ajan perinteisen paperikartan lukijana ja pientä turhautumista muiden vittuiluista lukuunottamatta homma oli ihan hauskaa ja oppi tuntemaan kaupunkia paremmin, kun viime visiitillä Barcelonassa vain mökötin äitin perässä haha.

Katedraalin pihalla oli joku orkesteri-tanssiesitys, ihanat mammat ja pappat siellä nosteli jalkaa.

Pojat kävi uimassa, kun itse värisin villatakin alla. Ihme vilukissa musta on täällä tullut, kai sitä ihminen on vähän vaihtolämpöinen ja tottuu tällasiin Etelän keleihin. Rantapäivänä ei meinaan ollut niin lämmin kuin seuraavana päivänä, jolloin lämpö nousi varmaan yli kolmenkymmenen.

Käytiin pörssibaarissa, jossa juomien hinnat nousi ja laski sen mukaan kun niitä tilattiin. Kuskit lähti ajoissa nukkumaan, mutta muut jatkoi menoa aamuyöhön. Sunnuntaina luovutettiin hostellihuone, heitettiin kamat autoon ja ajettiin Park Güelliin. Siinäkin matkalla eksyttiin vähän ja ajettiin superkapeita ja -jyrkkiä katuja edes takas. Löydettiin kuitenkin parkkipaikat suht läheltä puistoa ja päästiin ulkopuolelta ihmettelemään, koska lippuja oli vapaana vasta illalle.

  

Käytiin syömässä ja lähdettiin ajelemaan Madridiin peräkanaa. Perjantai oli pyhä ja pitkän viikonlopun takia paluumatkalla oli ruuhkaa. Seistiin motarilla paikallaan välillä, mutta oikeat ongelmat alkoi vasta Madridissa. Käytiin tankkaamassa, joka oli aika mielenkiintoinen kokemus. Muutaman ystävällisen henkilön avustuksella ymmärsin, että jos haluaa tankata auton täyteen, täytyy tiskille jättää joku pantti. Täällähän tankkaus on edelleen niin vanhanaikaista, että maksu hoidetaan tiskille. Ensin siis piti käydä tiskillä kertomassa missä auto on, mitä litkua haluaa tankata ja kuinka paljon. Sen jälkeen äijä avaa tankkauspisteen ja pitää juosta tankkaamaan. Sen jälkeen mennään takaisin jonottamaan ja maksamaan.

Toinen ongelma oli, että mulla eikä kellään muullakaan ollut hajuakaan mistä oltiin vuokra-autolla lähdetty huristelemaan. Hertzin toimisto sijaitsi Atochan juna-aseman sisällä, mutta auto haettiin jostai parkkipaikan takaa. Taas pyörittiin kuusikaistaisessa liikenneympyrässä ja ajettiin yksikaistaisia katuja edes takas. Kuuden tunnin ajelun jälkeen mun pää löi aika tyhjää ja keskittyminen oli nolla. Loputtoman ajan jälkeen löydettiin oikea paikka ja päästiin kotiin nukkumaan.

Vielä olis yks matkakertomus kirjaamatta, mutta nyt pitää varmaan alotella lukemaan huomiseen tenttiin.

Ciao
Annastiina